Tervetuloa sukeltamaan kanssani teollisuuden vesiin!

CNC-jyrsintä edellyttää ohjelmointia ja koneistusta

Tietokoneohjattu jyrsintä on mullistanut tavaran tuotannon ja mahdollistanut esimerkiksi auto- ja elektroniikkateollisuuden muuttumisen nykyisen kaltaisiksi. Tismalleen samanlaisen esineen voi nykyään saada vaikka satakertaisesti Computerized Numerical Control eli CNC-tekniikan avulla. Materiaali voi olla muovia, terästä, messinkiä tai vaikka puuta. Se voi olla kooltaan pieni tai suuri, vain muutaman millimetrin kokoisesta kymmenien senttien mittoihin. Esineen voi valmistaa viisi, sata tai tuhat kertaa, ja aina siitä tulee samanlainen. Tämä on mahdollista siksi, että digitaalisten piirrosten, ohjelmoinnin ja tietokoneohjauksen avulla ohje pysyy samana ja materiaalia työstävä kone puolestaan toimii tismalleen ohjelmoinnin mukaan.
 

Tarkkuus on tärkeää alusta loppuun
Kun jotain materiaalia tai esineistöä tuottava yritys haluaa käynnistää uuden tuotantoketjun, se suunnittelee ja piirtää uuden esineen digitaalisesti 3D-tekniikalla. Materiaalin koostumus mietitään myös tässä vaiheessa. Se voi olla vaikkapa puhdasta terästä tai messingin ja pronssin metallisekoite. Muoveista voi sekoittaa mitä moninaisimpia seoksia, joilla on erilaisia ominaisuuksia. Myös komposiitit ovat oivallisia työstettäviä. Vaativa esineistö, esimerkiksi autojen tai lentokoneiden moottorien osat tai tietokoneen osat, vaativat tarkkaa materiaalintutkimusta taustatyöksi. Kun materiaali on selvinnyt ja 3D-piirros tehty, voidaan pyytää tarjous CNC-koneistusta tekevältä toimijalta. CNC-sorvaus on karkeampaa työstöä kuin CNC-jyrsintä. Jälkimmäinen voi mennä hyvinkin hienovaraiseksi työstöksi, jos mukaan tulee niin sanottu lastuava CNC-jyrsintä.
 

Koneistaja ohjelmoi
Kun koneistuskeskuksessa tiedetään, mitä materiaalia työstetään ja millä tarkkuudella, alkaa koneiden ohjelmointi. Tämän kaiken tekee CNC-koneistaja, joka työskentelee työstökeskuksessa. Koneistaja käyttää CAM-ohjelmistoa jyrsivien ja sorvaavien koneiden ohjelmointiin. Sama lopputulos voi syntyä pienemmällä määrällä työvaiheita, jos koneistaja on ammattitaitoinen. Mikäli hän tekee ohjelmoinnin paitsi oikein, myös järkevästi, hän saattaa optimoidulla tehokkuudella säästää aikaa ja materiaalia.

Paitsi tehokkuus, myös työn laatu näkyy koneistajan kyvyssä ohjelmoida koneet. Hän on tässä mielessä avainhenkilö koko prosessin onnistumisessa. Koneistajan vankka kokemus ja ammattitaito takaavat työn korkean laadun. Materiaalin käsittely etenee isosta pieneen. Työ alkaa palasien leikkaamisella. Seuraava vaihe on palojen sorvaus, mistä edetään jyrsintään tai jopa lastuavaan jyrsintään, joka on kaikkein hienoin työvaihe. Sillä saavutetaan millin murto-osien tarkkuus.